Myrsky vesilasissa?
Re: Myrsky vesilasissa?
Toisen ehdotuksen mukaan ottelumäärä liigassa kasvaisi entisestään. En kannata, koska pelaajien paikat eivät kestä.Jarmo kirjoitti:http://www.veikkausliiga.com/News.aspx?id=56777
Re: Myrsky vesilasissa?
Tuli mieleen vaan, että eikös Pelleliitto ole joukkueita varten eikä päinvastoin...?Jarmo kirjoitti:http://www.veikkausliiga.com/News.aspx?id=56777
Joka tapauksessa tämäkin episodi kertoo Pelleliiton olevan uransa lopettaneiden heittiöiden suojatyöpaikka. Kerta kaikkiaan amatöörimäistä touhua! Tällaisia "kiistoja" ei saa päästää syntymään eikä varsinkaan julkisuuteen; Suomen jalkapallo (lue: Pelleliitto) ei muutenkaan omaa niin korkeaa statusta, että voi lähteä lisää ryvettämään julkisuuskuvaansa. Ei jumalauta, hoitakaa asiat ammattitaidolla puolin ja toisin! 
I am nothing but the best.
Re: Myrsky vesilasissa?
Olen samaa mieltä Jupen kanssa että Pelleliitto on todellinen selänpesukerhon suojatyöpaikka. En usko, että kukaan heistä pärjäisi hetkeäkään normaalissa työelämässä ja tulosvastuussa. Esimerkkinä case paskaCasa.
Pelleliitto sanoo aina heitä moitittaessa seurojen kohtelusta, että seurathan Pelleliittoa hallitsevat ja seurojen edustajat tekevät päätökset. Tämä on varmaan osaksi tottakin, mutta kun ajatellaan vaikkapa erotuomaritoiminnan läpinäkyvyyden täydellistä puutetta, niin Pelleliitossa on paljon mätää, mikä tulisi poistaa.
Kulttuurimaissa tunnustetaan erotuomarienkin erehtyväisyys ja siksi kohtuuttomiksi koetuista varoituksista ja punkuista voi valittaa ja joissakin tapauksissa kortteja saadaankin peruutettua tai loivennettua.
Suomessakin tämän pitäisi olla mahdollista ilman suurempaa byrokratiaa, jos halutaan. Valitustuomioistuimeen 3-5 jäsentä; 1 erotuomaritarkkailija (J. Hyytiä) ja 4 kausittain vaihtuvaa eri seurojen päävalmentajaa.
Ai niin, mutta se selänpesu........
Ainakin minun oikeudenmukaisuuden tajuani vastaan sotii se, että Pelleliitto vaatii seuroilta ammattimaisuutta kaikessa toiminnassaan, mutta malkaa ei nähdä omassa silmässä.
Suomalainen jalkapalloilu ei kehity, ellei Pelleliiton toimintaan tehdä isoa remonttia.
Veikkaan, että Arvausliigaseuroilla olisi paljonkin hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
Pelleliitto sanoo aina heitä moitittaessa seurojen kohtelusta, että seurathan Pelleliittoa hallitsevat ja seurojen edustajat tekevät päätökset. Tämä on varmaan osaksi tottakin, mutta kun ajatellaan vaikkapa erotuomaritoiminnan läpinäkyvyyden täydellistä puutetta, niin Pelleliitossa on paljon mätää, mikä tulisi poistaa.
Kulttuurimaissa tunnustetaan erotuomarienkin erehtyväisyys ja siksi kohtuuttomiksi koetuista varoituksista ja punkuista voi valittaa ja joissakin tapauksissa kortteja saadaankin peruutettua tai loivennettua.
Suomessakin tämän pitäisi olla mahdollista ilman suurempaa byrokratiaa, jos halutaan. Valitustuomioistuimeen 3-5 jäsentä; 1 erotuomaritarkkailija (J. Hyytiä) ja 4 kausittain vaihtuvaa eri seurojen päävalmentajaa.
Ai niin, mutta se selänpesu........
Ainakin minun oikeudenmukaisuuden tajuani vastaan sotii se, että Pelleliitto vaatii seuroilta ammattimaisuutta kaikessa toiminnassaan, mutta malkaa ei nähdä omassa silmässä.
Suomalainen jalkapalloilu ei kehity, ellei Pelleliiton toimintaan tehdä isoa remonttia.
Veikkaan, että Arvausliigaseuroilla olisi paljonkin hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
-
Risto Nummela
- Ylläpitäjä
- Viestit: 1226
- Liittynyt: 25 Maalis 2010 21:19
Re: Myrsky vesilasissa?
Liittohallituksessa on kuitenkin ainakin kaksi Veikkausliigan edustajaa, niin tuntuu oudolta tämä julkilauselma? Casa olisi halunnut play-offeja jalkapalloon ja/tai ylä/alaloppusarjoja ym. lätkästä tuttuja höpö höpöjä.
Et koskaan kävele yksin
Re: Myrsky vesilasissa?
Nythän sitten tulee keppitaistelusta tuttu asia futikseenkin: http://www.ts.fi/urheilu/jalkapallo/690 ... i+kaudellaRisto Nummela kirjoitti:Liittohallituksessa on kuitenkin ainakin kaksi Veikkausliigan edustajaa, niin tuntuu oudolta tämä julkilauselma? Casa olisi halunnut play-offeja jalkapalloon ja/tai ylä/alaloppusarjoja ym. lätkästä tuttuja höpö höpöjä.
Tuosta julkilauselmasta vielä: Jospa nuo kaksi Veikkausliigan edustajaa eivät vaan saaneet ääntänsä kuuluville vaan heidät jyrättiin...? Mutta edelleenkään Pelleliiton toiminta + aikaansaannokset eivät ole olleet kovinkaan ammattimaisia. Sääli sinänsä, koska kyseessä on maailman seuratuin ja suosituin urheilulaji. Paitsi tietenkin poikkeuksena Suomi ja Kanada, jotka ovat ainoat maat maailmassa, jossa jalkapallo ei ole suosituin laji.
I am nothing but the best.
Re: Myrsky vesilasissa?
Liigan viimeinen putoaa suoraan ja divarin ykkönen nousee.
Tämä ei minusta kuitenkaan ole mikään kamala asia, että:
"Karsinta palaa miesten jalkapalloliigaan ensi kaudesta alkaen. Liigan viimeistä edellinen ja Ykkösessä toiseksi sijoittunut karsivat liigapaikasta, päätti Palloliiton liittohallitus maanantaina."
Tämä ei minusta kuitenkaan ole mikään kamala asia, että:
"Karsinta palaa miesten jalkapalloliigaan ensi kaudesta alkaen. Liigan viimeistä edellinen ja Ykkösessä toiseksi sijoittunut karsivat liigapaikasta, päätti Palloliiton liittohallitus maanantaina."
Re: Myrsky vesilasissa?
Ei se sinänsä olekaan, mutta mielestäni tällainen kendomainen säälipleijarisysteemi ei auta itse perusongelmaan eli katsojia ei vaan kiinnosta tuote nimeltä Suomi-futis. Miksei saman tien pelata kauden lopussa kuuden viimeisen joukkueen kesken ensin kaksinkertainen sarja, josta kaksi viimeisintä pelaa kolminkertaisen putoamissarjan ykkösdivarin kolmea ensimmäistä joukkuetta vastaan? Kendossakin on jo todettu, että ns. säälipleijarit ovat aika turha asia. Ei katsojia saada sen enempää mukaan, jos lisätään pelejä. Tai saadaan, mutta ei ottelukohtaisesti. Ensin pitää saada tuote (Veikkausliga) kuntoon, jotta se kiinnostaa suurta yleisöä. Kaikki muu puuhastelu on perusongelman lakaisemista maton alle ja helpoin keino "ratkaista" ongelmat. Seuroilla on jo nyt ainakin omien sanojensa mukaan aivan liikaa pelejä + liian pitkä kausi, nyt sitten tulee vielä kauden loppuun paskakeleihin joillekin lisää pelejä, joissa on katsojia 800-1000 kpl. Ja ei, minulla ei ole valmiita ratkaisuja ongelmaan vaan sitä varten on ammattimaisesti hoidettu Pelleliitto.Ginnunen kirjoitti:Liigan viimeinen putoaa suoraan ja divarin ykkönen nousee.
Tämä ei minusta kuitenkaan ole mikään kamala asia, että:
"Karsinta palaa miesten jalkapalloliigaan ensi kaudesta alkaen. Liigan viimeistä edellinen ja Ykkösessä toiseksi sijoittunut karsivat liigapaikasta, päätti Palloliiton liittohallitus maanantaina."
I am nothing but the best.
Re: Myrsky vesilasissa?
Hyvää kommentointia klubirunkkarilta, propsit sille. Pelleliitto pitäisi tosiaan räjäyttää päreiksi, ikivanhalla edunvalvonta-selänpesusaunakaveri-kuviolla ei nykypäivänä enää pärjää edes sitä legendaarista vähää alusta. Ääliöt. 
HJK-pomo Veikkausliigan tilasta: "Kaikki mittarit punaisella"
Iltalehti perjantai 17.4.2015 klo 08.02
18. toukokuuta on merkittävä päivä suomalaisessa jalkapallossa.
Palloliitto ja veikkausliigaseurat kokoontuvat silloin. Veikkausliigan ja Palloliiton sopimus päättyy tähän vuoteen.
- Onko Veikkausliiga elinvoimainen? Ei. Onko pelin taso ja pelaajakehitys mennyt eteenpäin? Eivät. Onko seurojen taloudellinen tilanne parantunut? Ei. Onko näköpiirissä selkeää parannusta? Ei ilman isoa muutosta, HJK:n hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen huokaa.
Rehelliset vastaukset ovat valitettavan ikäviä.
Yksi vaihtoehto on, että Palloliitto ottaa Veikkausliigan haltuunsa ja alkaa pyörittää sitä itse. Toinen vaihtoehto on, että tehdään monivuotinen sopimus Veikkausliigan jatkumisesta.
- Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hyvä, jos ei tapahdu jotain rakenteellista muutosta. Nythän lukitaan monet asiat useaksi vuodeksi. Mutta ennen kuin voi ottaa kantaa, onko Palloliitto, Veikkausliiga vai mikä kokonaisuus paras, pitäisi kaikkien ensin kertoa tavoitteista ja toimenpiteistä. Muutoksessahan tärkeintä on määritellä ensin mitä tavoitellaan ja toimenpiteitä tehdään. Sen tahtotilan jälkeen on helpompi päättää organisoimisesta, Lyytikäinen toteaa.
Mittarit punaisella
Vuoden 2009 strategiassa Veikkausliigan tavoitteiksi määritellään yleisen kiinnostavuuden nostaminen, brändin ja pelin kehittäminen ja seurojen liikevaihdon kehittäminen.
- Olisi tärkeää arvioida, mitä tavoitteita viimeisessä Veikkausliigan strategiassa oli ja miten niihin on päästy. Nyt ainakin tuntuu, että taitavat kaikki mittarit olla punaisella, Lyytikäinen sanoo.
- Ehkä olosuhdepuoli on mennyt eteenpäin, mutta sekin on hyvä kysymys, että kenen toimesta. Veikkausliigan lyhyen historian aikana liian iso prosentuaalinen osuus seuroista on joko mennyt konkurssiin tai pudonnut syvälle alasarjoihin.
Veikkausliigan brändi, näkyvyys, rahan tuominen seuroille, pelin taso ja yleisömäärät ovat kaukana tavoitteista. Viime syksynä liigahallitus joutui ottamaan kantaa kysymykseen, kuinka monta täydennetään, jos tietyt seurat eivät saa liigalisenssiä.
Vuorossa alkoi olla Ykkösessä kuudenneksi tullut seura.
Mikä suunnitelma?
Palloliitto ei ole kertonut liigaseuroille, miten se pyörittäisi maan pääsarjaa.
- Tarvitaan parhaat ammattilaiset ja monivuotista kovaa työtä tulosten paranemiseen, jotta muutos tapahtuu. Voi olla, että Palloliitolla on hyvä suunnitelma, mutta he eivät ole sitä kertoneet.
Kilpailulliset asiat on tähänkin asti hoidettu Palloliitossa.
- Mutta kuka hoitaa ammattimaisen brändin rakentamisen, markkinoinnin, yhteistyösopimukset ja tuo lisäarvoa seuroille? Lyytikäinen kysyy.
- Toisaalta pelin taso ja vakavaraisten seurojen määrä ei parane nykyisellä sarjajärjestelmällä, ja itse pelin kannalta joko kautta pitää pidentää tai joukkuemäärää vähentää. Seuraomistajien näkökulmasta Veikkausliigan sarjajärjestelmä, näkyvyys ja lipputulot eivät yksinkertaisesti tue taloudellisesti järkevää ja jalkapalloa tukevaa toimintaa. Ei se ainakaan tasoa nosta, jos joukkueet joutuvat kompromissaamaan kaikessa toiminnassa selviytyäkseen taloudellisesti.
Rahaa seuroille
Veikkausliiga perustettiin aikoinaan Valioliiga-malliin markkinointiorganisaatioksi tekemään pääsarjasta brändi ja tuottamaan taloudellisesta ja markkinoinnillista lisäarvoa seuroille. Veikkausliigan toimistolla on neljä työntekijää, ja hallitus toimii seura per ääni -periaatteella. Resurssit ja päätöksentekomalli eivät luo uskoa, että itsenäinen Veikkausliiga nykyisellään pystyisi kehittymään merkittävästi.
- Suoraa rahaa Veikkausliiga ei tuota merkittävästi seuroille. Lisäksi kun epäonnistunut Urho-tv meni konkurssiin, viime pelikaudella ei ollut televisiosopimusta ollenkaan, ja yleisömääräkin laski 2 000 katsojaan. Vaikkapa Allsvenkanissa pelaavat ja sinne nousevat seurat tietävät, minkä määrän näkyvyyttä, suoraa rahaa ja muuta tukea esimerkiksi olosuhdepuolelle se automaattisesti tarkoittaa. Tällöin on helpompi suunnitella pidempikestoisesti joukkueen tekemistä, kumppanuuksia ja markkinointia, Lyytikäinen toteaa.
Keskustelu ei riitä
Palloliiton ylimmän päätöksentekojärjestelmän muodostavat liittovaltuusto ja liittohallitus.
Ne koostuvat vuosien saatossa alueittain, piireittäin ja monenlaisten edunvalvontamandaattien kautta monimutkaisesti valituista luottamushenkilöistä, joiden jalkapalloilullinen osaaminen on kirjavaa. Veikkausliigaseurat ovat valittaneet piirien ja liittovaltuuston olevan liian kaukana ammattimaisesta seuratoiminnasta ja sen urheilullisista, taloudellisista ja toiminnallisista tarpeista.
- En lähde keskusteluun, mikä on oikea taho, ennen kuin tiedän, mitä se tarkoittaa. Tärkeintä on, että kyetään päättämään, mitä tavoitellaan ja mitä toimenpiteitä tehdään yhdessä sen eteen. Kyllä hallintomallit sitten järjestyvät, kun näistä on yhteinen näkemys, Lyytikäinen toteaa visiosta ja strategiasta.
Kun liigaseurat ja Palloliitto tapaavat toukokuussa, pitää tehdä päätöksiä. Pelkkä keskustelu ei riitä.
- Kesän jälkeen ei enää voi ratkaista tämäntyyppistä asiaa. Jos Veikkausliiga ja Palloliitto tekevät sopimuksen elokuussa, seurat joutuvat roikottamaan asioitaan elokuulle asti. Koska nyt puhutaan niin tärkeistä asioista suomalaisen jalkapallon kannalta, olettaisi molempien osapuolien yksityiskohtaisesti kertovan, mitkä tavoitteet ja toimenpiteet aiotaan tehdä, Lyytikäinen sanoo.
HJK-pomo Veikkausliigan tilasta: "Kaikki mittarit punaisella"
Iltalehti perjantai 17.4.2015 klo 08.02
18. toukokuuta on merkittävä päivä suomalaisessa jalkapallossa.
Palloliitto ja veikkausliigaseurat kokoontuvat silloin. Veikkausliigan ja Palloliiton sopimus päättyy tähän vuoteen.
- Onko Veikkausliiga elinvoimainen? Ei. Onko pelin taso ja pelaajakehitys mennyt eteenpäin? Eivät. Onko seurojen taloudellinen tilanne parantunut? Ei. Onko näköpiirissä selkeää parannusta? Ei ilman isoa muutosta, HJK:n hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen huokaa.
Rehelliset vastaukset ovat valitettavan ikäviä.
Yksi vaihtoehto on, että Palloliitto ottaa Veikkausliigan haltuunsa ja alkaa pyörittää sitä itse. Toinen vaihtoehto on, että tehdään monivuotinen sopimus Veikkausliigan jatkumisesta.
- Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hyvä, jos ei tapahdu jotain rakenteellista muutosta. Nythän lukitaan monet asiat useaksi vuodeksi. Mutta ennen kuin voi ottaa kantaa, onko Palloliitto, Veikkausliiga vai mikä kokonaisuus paras, pitäisi kaikkien ensin kertoa tavoitteista ja toimenpiteistä. Muutoksessahan tärkeintä on määritellä ensin mitä tavoitellaan ja toimenpiteitä tehdään. Sen tahtotilan jälkeen on helpompi päättää organisoimisesta, Lyytikäinen toteaa.
Mittarit punaisella
Vuoden 2009 strategiassa Veikkausliigan tavoitteiksi määritellään yleisen kiinnostavuuden nostaminen, brändin ja pelin kehittäminen ja seurojen liikevaihdon kehittäminen.
- Olisi tärkeää arvioida, mitä tavoitteita viimeisessä Veikkausliigan strategiassa oli ja miten niihin on päästy. Nyt ainakin tuntuu, että taitavat kaikki mittarit olla punaisella, Lyytikäinen sanoo.
- Ehkä olosuhdepuoli on mennyt eteenpäin, mutta sekin on hyvä kysymys, että kenen toimesta. Veikkausliigan lyhyen historian aikana liian iso prosentuaalinen osuus seuroista on joko mennyt konkurssiin tai pudonnut syvälle alasarjoihin.
Veikkausliigan brändi, näkyvyys, rahan tuominen seuroille, pelin taso ja yleisömäärät ovat kaukana tavoitteista. Viime syksynä liigahallitus joutui ottamaan kantaa kysymykseen, kuinka monta täydennetään, jos tietyt seurat eivät saa liigalisenssiä.
Vuorossa alkoi olla Ykkösessä kuudenneksi tullut seura.
Mikä suunnitelma?
Palloliitto ei ole kertonut liigaseuroille, miten se pyörittäisi maan pääsarjaa.
- Tarvitaan parhaat ammattilaiset ja monivuotista kovaa työtä tulosten paranemiseen, jotta muutos tapahtuu. Voi olla, että Palloliitolla on hyvä suunnitelma, mutta he eivät ole sitä kertoneet.
Kilpailulliset asiat on tähänkin asti hoidettu Palloliitossa.
- Mutta kuka hoitaa ammattimaisen brändin rakentamisen, markkinoinnin, yhteistyösopimukset ja tuo lisäarvoa seuroille? Lyytikäinen kysyy.
- Toisaalta pelin taso ja vakavaraisten seurojen määrä ei parane nykyisellä sarjajärjestelmällä, ja itse pelin kannalta joko kautta pitää pidentää tai joukkuemäärää vähentää. Seuraomistajien näkökulmasta Veikkausliigan sarjajärjestelmä, näkyvyys ja lipputulot eivät yksinkertaisesti tue taloudellisesti järkevää ja jalkapalloa tukevaa toimintaa. Ei se ainakaan tasoa nosta, jos joukkueet joutuvat kompromissaamaan kaikessa toiminnassa selviytyäkseen taloudellisesti.
Rahaa seuroille
Veikkausliiga perustettiin aikoinaan Valioliiga-malliin markkinointiorganisaatioksi tekemään pääsarjasta brändi ja tuottamaan taloudellisesta ja markkinoinnillista lisäarvoa seuroille. Veikkausliigan toimistolla on neljä työntekijää, ja hallitus toimii seura per ääni -periaatteella. Resurssit ja päätöksentekomalli eivät luo uskoa, että itsenäinen Veikkausliiga nykyisellään pystyisi kehittymään merkittävästi.
- Suoraa rahaa Veikkausliiga ei tuota merkittävästi seuroille. Lisäksi kun epäonnistunut Urho-tv meni konkurssiin, viime pelikaudella ei ollut televisiosopimusta ollenkaan, ja yleisömääräkin laski 2 000 katsojaan. Vaikkapa Allsvenkanissa pelaavat ja sinne nousevat seurat tietävät, minkä määrän näkyvyyttä, suoraa rahaa ja muuta tukea esimerkiksi olosuhdepuolelle se automaattisesti tarkoittaa. Tällöin on helpompi suunnitella pidempikestoisesti joukkueen tekemistä, kumppanuuksia ja markkinointia, Lyytikäinen toteaa.
Keskustelu ei riitä
Palloliiton ylimmän päätöksentekojärjestelmän muodostavat liittovaltuusto ja liittohallitus.
Ne koostuvat vuosien saatossa alueittain, piireittäin ja monenlaisten edunvalvontamandaattien kautta monimutkaisesti valituista luottamushenkilöistä, joiden jalkapalloilullinen osaaminen on kirjavaa. Veikkausliigaseurat ovat valittaneet piirien ja liittovaltuuston olevan liian kaukana ammattimaisesta seuratoiminnasta ja sen urheilullisista, taloudellisista ja toiminnallisista tarpeista.
- En lähde keskusteluun, mikä on oikea taho, ennen kuin tiedän, mitä se tarkoittaa. Tärkeintä on, että kyetään päättämään, mitä tavoitellaan ja mitä toimenpiteitä tehdään yhdessä sen eteen. Kyllä hallintomallit sitten järjestyvät, kun näistä on yhteinen näkemys, Lyytikäinen toteaa visiosta ja strategiasta.
Kun liigaseurat ja Palloliitto tapaavat toukokuussa, pitää tehdä päätöksiä. Pelkkä keskustelu ei riitä.
- Kesän jälkeen ei enää voi ratkaista tämäntyyppistä asiaa. Jos Veikkausliiga ja Palloliitto tekevät sopimuksen elokuussa, seurat joutuvat roikottamaan asioitaan elokuulle asti. Koska nyt puhutaan niin tärkeistä asioista suomalaisen jalkapallon kannalta, olettaisi molempien osapuolien yksityiskohtaisesti kertovan, mitkä tavoitteet ja toimenpiteet aiotaan tehdä, Lyytikäinen sanoo.
Re: Myrsky vesilasissa?
Ainakin tällä hetkellä veikkausliigan pelitahti on kaikkien kannalta ihan perseestä. pelaajilla ei paikat kestä millään kolmen matsin viikkoja kovin montaa, eikä ole katsomon kannaltakaan ihan ideaali tilanne tyrkätä lähes kymmentä matsia kolmeen viikkoon ja sitten on lähes kuukauden maaottelutauko.
Toivottavasti nuo tuolla kokouksessa saavat jotain järkeä tähän veikkausliigan systeemiin edes tuleville vuosille. Tälle kaudelle kun ei enää voida mitään.
Toivottavasti nuo tuolla kokouksessa saavat jotain järkeä tähän veikkausliigan systeemiin edes tuleville vuosille. Tälle kaudelle kun ei enää voida mitään.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa