Ja taas iski some-raivo allekirjoittaneeseen sen verran, että on nyt pakko hieman avautua.
Luin aamulla uutisen, jossa Espanjan Laliiga pohtii omaa markkinaansa kasvattaakseen mahdollisuutta pelata joitakin liigapelejä oman maansa ulkopuolella. Otsikko oli tietysti nasevasti jotain tyyliin, haluatko El Classicon pelattavaksi omalla takapihallasi?

Edellinen kirjoitukseni osui sattumalta melkoisen turbulenssin alle ja pölyn hälvettyä edessä oli melkoinen epävarmuus tulevasta. Hyvin nopealla aikataululla tuon härdellin jälkeen tullut peli oli etukäteispohdinnassa hyvin avoin, mikä tahansa oli mahdollista.

Marmatin viimeksi puolustuspelin huonoudesta ja piikkini oli suunnattu valmennukseen ja etenkin Fabrizio Piccaretan suuntaan. Tuntuu siltä, että valmennustavassa ja pelaajien peluuttamisessa oli ollut erimielisyyttä, joka oli johtanut henkilöiden kierrätykseen ja ulkoistukseen. Piikkini taisikin olla suunnattu väärään osoitteeseen. Näin käy, kun huutelee aidan takaa ilman tarkkaa tietoa asioiden oikeasta laidasta. No, samapa tuo - koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.

Kemi-away oil sen verran masentavaa katsottavaa, että pieni avautuminen on nyt paikallaan.

Peliryhmitys oli 3-5-2 eli tarkoituksena oli nähtävästi ottaa keskikentällä miesylivoima ja sitä kautta hallita peliä. Se onnistuikin, mutta tehottomuus sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan oli tuskallista katsottavaa. Tuntui, että keskikentän ja puolustuksen roolitus oli kaikille yhtä epäselvää ja sen seurauksena syntyivät Kemin molemmat maalit. Puolustuslinjastamme oli molemmissa tilanteissa yhtä paljon hyötyä kuin meikäläisestä pubin töllön ääressä.
Miten näin voi olla, kun valmennusryhmässä on puolustuksen erikoismies Italiasta?