Mietteitä kannattamisesta alkukauden ja vähän viime kaudenkin tiimoilta

Päätin ryhtyä itsekin moderniksi nykykansalaiseksi eli tuottaa sisältöä interwebbiin sinimustille sivuillemme Iden ja Iipan esimerkin rohkaisemana. Naamakirjailijaksi en kuitenkaan aio ryhtyä vieläkään ympäristön lievästä painostuksesta huolimatta.

Kaikki varmaan hokasimme viime kauden lopulla, että porukassamme alkoi esiintyä levotonta liikehdintää, joka sitten talven aikana johti siihen, että osa nuoremmasta kööristämme päätti irtautua UBZ-lipun alta ja muodostaa oman retkueensa omilla tunnuksillaan ja tapahtumillaan. Kaikissa asioissa on aina vähintään kaksi puolta ja niin tässäkin.
Mielestäni on sääli, että kannattajakunta jakautui kahteen ryhmään, koska meitä ei kuitenkaan ole satamäärin kannattamassa sitä ainoaa oikeaa seuraamme. Toisaalta näen kehityksen luonnollisena, koska tietty irtautuminen vanhojen partojen seurasta kuuluu taudin kuvaan eli aikuistumiseen. Tässä kohtaa joku voi alkaa ihmettelemään kirjailijanalun järjen valoa, mutta tarkoitan edellisellä lauseella sitä, että ilmeisesti jotkut puuhahenkilöt kokivat, että UBZ ei syystä tai toisesta tarjonnut sitä jotakin, mitä he kannattamisella ymmärtävät ja he sitten vetivät muut samanhenkiset tähän uuteen ryhmäänsä.